Kuntajohtajat kiirehtivät normien purkua - päivähoidossa eniten järkeistämistä

Kunnat näkevät paljon säästämisen mahdollisuuksia palveluja, henkilöstöä ja hallintoa säätelevien normien purkamisessa. Eniten järkeistämistä odotetaan päivähoidon normeihin.

Kuntaliiton normikyselyyn vastasi 438 kuntien ja kuntayhtymien johtavaa viranhaltijaa, joista 91 oli kuntajohtajia. Kysely pohjustaa valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton työtä kuntataloutta rasittavien normien purkamiseksi.

Selvä enemmistö vastaajista – 64 prosenttia kaikista ja 81 prosenttia kuntajohtajista – totesi, että taloudellisten säästöjen saaminen ei onnistu ilman nykyisten normien löysentämistä. Vastaava joukko – 64 ja 85 prosenttia – katsoi, että kuntatalouden kriisissä normeista pitäisi joustaa paikallisesti muutaman vuoden ajan.

Yhteensä 61 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi normien purkutarpeen kohdistuvan erityisesti kuntien velvollisuuksiin peruspalveluissa – eri sektorien johtajat jopa enemmän kuin kuntajohtajat. Kuntajohtajat painottivat vähän muita vastaajia enemmän niiden normien tarkastelua, jotka koskevat hallintoa ja palvelujen järjestämistapaa.

Vastauksissa painotettiin, että kansalaisten peruspalvelut pitää turvata normien avulla tasapuolisesti maan eri osissa, mutta palvelujen toteuttamistapa pitäisi voida ratkaista joustavasti paikallisten olosuhteiden mukaan. Vastaajat valittelivat sitä, että normi- ja resurssiohjaus eivät vastaa toisiaan. Ahkerimpina normittajina mainittiin eri ministeriöt.

Kuntaväki löytää eniten kahlitsevia normeja sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta myös esi- ja perusopetuksessa. Lasten päivähoidon normeja vastaajat pitivät yleisimmin palvelujen järkevää ja taloudellista järjestämistä estävinä.

Päivähoidon normitusta valitteli 46 prosenttia kaikista vastaajista ja kuntajohtajista jopa 78 prosenttia. Sosiaalihuollon normeja osoitteli 43 prosenttia vastaajista, kuntajohtajista 76 prosenttia. Vammaispalvelujen normeja haluaisi purkaa 40 prosenttia vastaajista ja 68 prosenttia kuntajohtajista.  Esi- ja perusopetuksen normit häiritsivät 38 prosenttia vastaajista, kuntajohtajista 73 prosenttia.

Kuntajohtajat olivat yleisesti muita vastaajia kriittisempiä normeja kohtaan. Esimerkiksi vanhushuollon normit vaivasivat 31 prosenttia kaikista vastaajista, mutta 63 prosenttia kuntajohtajista. Kaksi kolmannesta kuntajohtajista näki kahlitsevia normeja myös kaavoituksen ja maankäytön alueella. Vähiten toimintaa ja taloutta haittaavia normeja on kuntaväen mukaan liikuntapalveluissa.

Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta kuntajohtajasta vahvisti, että kunnan itsehallinnolle tärkeät kehittämistehtävät jäävät taka-alalle, jotta normitetut tehtävät kyetään hoitamaan normien vaatimalla tavalla. Puolet kuntajohtajista toivoo uutta vapaakuntakokeilua normiviidakon selkiyttämiseksi.

Kaksi kolmesta vastaajasta – kuntajohtajista 40 prosenttia – myönsi, että palvelujen laatu ja vaikuttavuus ovat tärkeitä kuntapalvelujen osatekijöitä ja siksi laadun heikentäminen voi aiheuttaa vaurioita pitkällä aikavälillä. Lähes kaikki kuitenkin tahtoivat eroon niistä normeista, joiden purkaminen ei aiheuta palvelujen laadun heikkenemistä.

Kuntajohtajat painottivat kyselyssä myös henkilöstöpolitiikan normipurkua. Puolet kuntajohtajista piti kelpoisuusehtoja turhan kahlitsevina, kolmasosa myös työaikaa. 70 prosenttia näki liiallista normitusta henkilöstömäärän suhteesta toiminnan volyymiin. Vielä tätä enemmän kuntajohtajat pitivät hyvää henkilöstöjohtamista vaikeuttavana tekijänä ammattiryhmien näkemyksiä omaan ammattialaansa kuuluvista tehtävistä.

Lue lisää

• Normitalkookyselyn tulokset 
• Kuntaliiton lakiasiain johtaja Kari Prättälän haastattelu