Työvoimapula uhkaa hyvinvointialaa – tarvitaan hoiva-avustajia, uusia palvelukonsepteja ja tuloksellisuutta

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työvoiman saantiin, yritystoimintaan ja tuottavuuteen liittyviä ongelmia ei voida ratkaista toisistaan erillään. Työvoimapulaan esitetään ratkaisuksi lyhyempään koulutukseen perustuvan uuden ammattitutkinnon perustamista ja alan koulutuspaikkojen lisäämistä. Uusia palveluja on luotava julkisen alan ja yksityisten tuottajien yhteistyötä tiivistämällä.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa selvityksessä Hyvinvointialan kehittäminen kartoitetaan osaavan työvoiman saannin, yritystoiminnan ja tuottavuuden kehitystä ja kehittämistarpeita sosiaali- ja terveyspalveluissa. Selvityksen mukaan työvoimatarpeet voidaan tyydyttää, jos samanaikaisesti parannetaan alan tuottavuutta ja vaikutetaan palvelutarpeen syntymiseen. Palvelutarpeiden myöhentäminen ja muuttuva palvelujen kysyntä edellyttävät uusia palvelukonsepteja ja niitä toteuttavaa yritystoimintaa. Uudet konseptit edellyttävät uudistuvaa osaamista yrittäjiltä ja henkilöstöltä.

Mittavat työvoimatarpeet

Koulutetun sosiaali- ja terveysalan henkilöstön määrä on 361 000. Alan työttömyys on vähäistä, ja siinä esiintyy alueellista kohtaanto-ongelmaa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana puolet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä jää eläkkeelle. Nuorten ikäluokka ei kata henkilöstötarvetta, ja lisäystä on haettava alan vaihtajista, työvoiman ulkopuolella olevista ja työttömistä.

Alan asiantuntijat esittivät ratkaisuiksi mm. lyhyempään koulutukseen perustuvan uuden ammattitutkinnon perustamista (hoiva-avustaja), johtamisen kehittämistä, töiden joustavampaa organisointia ikääntyvän henkilöstön työssä pitämiseksi ja alan vetovoiman vahvistamiseksi.

Mikäli väestön palvelutarve pysyy ennallaan, tarvitaan sosiaali- ja terveysalalle 200 000 työllistä lisää vuoteen 2040 mennessä. Jos ikääntyvän väestön palvelutarvetta saadaan myöhennettyä viidellä vuodella, arvioidaan uutta työvoimaa tarvittavan samana aikana noin 70 000. Mikäli sen lisäksi tuottavuus kasvaisi puoli prosenttia vuodessa, selvittäisiin nykyisellä henkilöstömäärällä.

Yritystoiminnan kehittäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo oli vuonna 2007 yhteensä 19,2 miljardia euroa. Siitä terveydenhuollon tuotos 12,1 miljardia euroa ja sosiaalipalveluiden 7,1 miljardia euroa. Tuotoksesta julkinen toiminta muodostaa 77 prosenttia ja yksityinen toiminta 23 prosenttia.

Terveydenhuollossa yksityisen toiminnan osuus on kasvanut 1990-luvun puolesta välistä lukien. Yksityinen toiminta ei enää pelkästään täydennä julkista terveydenhuoltoa, vaan se on alkanut jo osittain korvata julkista toimintaa. Sosiaalipalveluissa yksityisen palvelutuotannon määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Yksityisen kasvun taustalla on kuntien palvelutuotannon avautuminen kilpailulle. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kenttä on kuitenkin hyvin pienyritysvaltaista. Alan toimijoilla ei ole myöskään tietoa yritys- ja riskirahoitukseen liittyvistä mahdollisuuksista, mikä hidastaa toiminnan laajentamista.

Kartoituksen tuloksia käytetään TEM:n hyvinvointihankkeessa (HYVÄ) valmisteltaessa hallinnonalan strategialinjauksia hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi. Linjauksiin perustuvat toimenpiteet käynnistetään ministeriössä syksyn 2009 aikana.

Lue lisää: Hyvinvointialan kehittäminen - peruskartoitukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 32/2009