Yhteystiedot

Minna Pirttijärvi
Veklahdentie 186
02400 Kirkkonummi
0400 885017

minna.pirttijarvi@gmail.com







Tervetuloa sivuilleni!

Käyntejä kotisivuilla:
16355 kpl

Share |

Lapsiperheet jääneet jälkeen tulokehityksestä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema Lapsiperheiden hyvinvointi 2009 -kirja tarkastelee lapsiperheiden taloudellisen tilanteen heikkenemisestä aiheutuvia syrjäytymisriskejä. Lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on heikentynyt ja lapsiperheet ovat jääneet jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä.

Lapsiköyhyys alkoi kasvaa vuonna 1994 ja on kasvanut siitä lähtien lähes kolminkertaiseksi. Lapsiväestössä köyhyys on 14 prosentti yleisempää kuin muun väestön keskuudessa. Kirjassa esiteltyjen lapsiperhekyselyn tulosten mukaan menojen kattaminen tuloilla oli hankalaa kahdessa viidestä perheestä, pienituloisimmassa viidenneksessä yli puolessa perheistä ja yksinhuoltajien perheissä jopa kahdessa kolmesta.

Lapsiperheiden vanhemmat käyvät työssä keskivertoväestöä yleisemmin kaikissa tuloryhmissä, mutta tulonsiirrot muodostavat oleellisen osan toimeentulosta erityisesti pikkulapsiperheissä. Lapsiköyhyys on yhteydessä perhevaiheeseen sekä perheen kokoon ja rakenteeseen. Heikoin tilanne on yksinhuoltajien sekä monilapsisten perheiden lapsilla.

1990-luvun laman aikana taloudellinen tilanne tiukkeni selvästi puolessa pikkulapsi- ja koululaisperheistä. Lapsille ja lapsiperheille kohdistetut julkiset varat nousivat lamaa edeltäneelle tasolle vasta vuonna 2004. Tulonsiirrot lapsiperheille ovat jääneet selvästi lamaa edeltänyttä tasoa alemmas. Indeksiin sidottu vähimmäisturvakin on jäänyt jälkeen ansiokehityksestä, mutta keskeiset lapsiperheiden tulonsiirrot, kuten lapsilisä tai kotihoidon tuki eivät ole indeksiin sidottuja, ja niihin on tehty jälkeenjääneisyyteen nähden vähäisiä korotuksia vasta viime vuosina.

1990-luvun säästöjen ja leikkausten seurauksena lasten saamat peruspalvelut ohenivat sisällöltään ja osittain suorastaan vähenivät. Laman jälkeen kunnissa säästettiin edelleen lasten ja lapsiperheiden palveluissa niin neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, päivähoidossa, kouluissa kuin kotihoidon palveluissa. Samaan aikaan kasvoivat erityisoppilaiden osuudet päivähoidossa ja koulussa, kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärät sekä mielenterveyspotilaiden ja lastensuojelun asiakkaiden määrä murros- ja teini-ikäisten keskuudessa.

  • Johanna Lammi-Taskula, Sakari Karvonen, Salme Ahlström (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2009. THL:n Teemajulkaisuja 4/2009

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos