Vain kolmannes suomalaisista uskoo oikeudenmukaisuuden toteutuvan

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteita tärkeinä, mutta vain hieman yli kolmannes kokee, että oikeudenmukaisuus toteutuu yhteiskunnassa. Kansalaisbarometri 2009:n mukaan suurempaa oikeudenmukaisuutta vaativat sekä ne, joilla menee huonosti että ne, joilla menee hyvin.

Yli kolmasosa suomalaisista epäilee kunnallispolitiikan luotettavuutta ja vielä useampi tuntee epäluottamusta valtakunnallista politiikkaa kohtaan. Epäluottamus on yleisintä niillä, jotka ovat tyytymättömiä omiin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Noin 70 % epäluottamuksensa ilmaisseista arvioi, etteivät oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteet toteudu yhteiskunnassa.

Kysyttäessä avokysymyksellä suurinta yhteiskunnallista epäkohtaa noin viidesosa vastanneista esitti toiveen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamisesta. Vastaajien mielestä myös tuloeroja on pienennettävä, pienituloisten asemaa parannettava ja heikommassa asemassa olevista pitää huolehtia.

- Suomalaisilla on vahva oikeudenmukaisuuden tunto. Käytännön sosiaali- ja terveyspolitiikan ja ihmisten odotusten välillä on jännite, joka uhkaa rapauttaa luottamusta poliittiseen päätöksentekoon, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

Suomalaiset pitävät erittäin tärkeänä päästä vaikuttamaan asuinympäristöönsä, yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Yli puolet on kuitenkin sitä mieltä, että mahdollisuudet siihen ovat odotuksiin nähden heikot.

- Kovin usein puhutaan kansalaisten aktivoimisesta. Kansalaisbarometrin tulosten pohjalta voi kysyä, pitäisikö itse asiassa virkamiehiä ja luottamushenkilöitä aktivoida uudenlaiseen dialogiin kansalaisten kanssa ja kehittää siihen uusia toimintakäytäntöjä, Särkelä kysyy.

Puoli miljoonaa kokee hyvinvointinsa huonoksi

Lähes puoli miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista kokee hyvinvointinsa huonoksi. Kyselyaikaan touko- ja kesäkuussa 2008 elettiin nousukautta, mutta silti lähes viidesosa kotitalouksista kertoi taloustilanteensa ja tulojen riittävyyden ongelmista. 9 %:lla kotitalouksista ongelmat olivat vakavia.

Reilu kymmenesosa suomalaisista tuntee itsensä jatkuvasti yksinäiseksi, yksinasuvista neljäsosa. Sekä fyysisen että psyykkisen terveytensä huonoksi kokee noin 270 000 suomalaista. Heikoimmin voidaan Itä-Suomessa, harvaan asutulla maaseudulla ja alle 10 000 asukkaan kunnissa.

Kansalaisbarometrin mukaan 59 %:lla avun tarpeessa olevista kotitalouksista on ollut vaikeuksia saada apua. Mitä useampia tuen tarpeita on, sitä vaikeampaa on myös avun saanti. Eniten vaikeuksia saada apua on 25–44-vuotiailla, yli 75-vuotiailla sekä työttömillä. Myös kynnys avun hakemiseen on edelleen korkea.

Eniten apua suomalaiset tarvitsevat terveys-, talous- ja työllistymisongelmiin. Lisäksi tarvitaan hoitoapua. Vaikeinta on saada apua työllistymiseen, talousongelmiin, lasten käytös- ja ahdistuneisuusongelmiin, yksinäisyyteen, omaisen hoitoon ja väkivaltarikosten jälkihoitoon.

Sosiaaliturvalla ja julkisilla palveluilla vahva kannatus

Oma vastuu ja läheisten tuki ovat tärkeitä yli 90 %:lle suomalaisista. Valtaosa pitää hyviä julkisia palveluja tärkeinä sekä yleisesti että oman hyvinvointinsa kannalta. Julkiset terveyspalvelut ovat tärkeitä 81 %:lle, julkiset sosiaalipalvelut 69 %:lle.

- Lähiyhteisöillä on ihmisille iso merkitys. Ihmiset kantavat jo nyt paljon vastuuta itsestään ja läheisistään, eikä tätä vastuuta voi lähteä kasvattamaan ilman että siihen luodaan taloudellisia ja muita edellytyksiä, sanoo Riitta Särkelä STKL:sta.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää oman kuntansa sosiaali- ja terveyspalveluja vähintään melko hyvinä. Kriittisimpiä sosiaali- ja terveyspalveluja kohtaan ollaan Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa sekä sosiaalipalveluja kohtaan Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä.

Parhaiten suomalaisten tarpeisiin vastaavat lasten päivähoito, yksityiset lääkäripalvelut, neuvola sekä sairaankuljetus. Heikoiten tarpeisiin vastaavat lapsiperheiden kotipalvelut, lasten kotihoidon tuki ja sosiaali- ja potilasasiamiesten palvelut.

86 % suomalaisista pitää sosiaaliturvaa tärkeänä omassa elämässään. Vain 5 %:n mielestä sosiaaliturva on suhteellisen merkityksetöntä. Sosiaaliturvaetuudet ovat useimpien suomalaisten mielestä liian matalalla tasolla. Kolme miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista pitää vähintään yhden etuuden tasoa liian alhaisena.

- - -
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) Kansalaisbarometri 2009 on ensimmäinen valtakunnalliseen kansalaiskyselyyn perustuva, suomalaisten hyvinvointia sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta selvittävä tutkimus.

Keväällä 2008 tehtyyn kyselyyn vastasi 2 857 täysi-ikäistä suomalaista. STKL on tehnyt kansalaiskyselyihin pohjautuvia alueellisia hyvinvointianalyyseja 14 vuotta, viimeksi Itä-Suomessa viime vuonna ja Keski-Suomessa toissa vuonna.

Kansalaisbarometrin tilaukset STKL:n verkkosivuilta

Lue myös

Lindroos-Hovinheimo, Susanna: Oikeus ja vastuu toisesta – näköala oikeuden ja etiikan suhteeseen

Koivisto, Ida: Hallinnon hyvyys kommunikatiivisina käytäntöinä?

Impola, Kaj-Henrik: "Sydämen kätkössä". Simone Weilin ajatuksia suvereenisuudesta, laillisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta

Anttila, Raimo: Luottamus oikeuslaitokseen ja oikeuslaitoksen laatukriteerit

Siitari-Vanne, Eija: Hallintomenettelyn ja hallintolainkäytön oikeusturvan kehittämisestä