Päivähoidon tila
Päivähoitolainsäädäntö tarvitsee kiireesti uudistamista. Tarvitsemme päivähoitolain uudistamisen rinnalle kokonaan uuden varhaiskasvatuslain. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta, jossa olen jäsenenä, asettaa asiantuntijaryhmän valmistelemaan varhaiskasvatuslainsäädäntöä. Ennen uuden lainsäädännön valmistumista, tulee päivähoitolakiin - ja asetukseen tehdä kiireellisimmät muutokset. Eräs kaikista tärkeimpänä pidetty muutostarve on päivähoidon ns. ryhmäkokoon liittyvät asiat. Varsinkin erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten määrä kasvaa jatkuvasti ja osa maahanmuuttajalapsista tarvitsee päivähoitoryhmään tullessaan erityistukea eli riittävästi henkilökuntaa ohjaamaan heitä. Nämäkin lapset on huomioitava entistä paremmin ryhmäkoon määrittelyssä. Mahdollisuus poiketa tilapäisesti asetuksen mukaisesta ryhmäkoosta pitäisikin poistaa. Tässä mielessä juuri voimaan astunutta päivähoitoasetuksen muutosta on vaikea ymmärtää, koska se laajentaa entisestään mahdollisuutta poiketa henkilöstön ja lasten välisestä suhdeluvusta eikä suhdeluvun totuttamiseksi ohjata mitään lisäresursseja. Käytännön työssä päiväkodeissa tiedetään, että ”tilapäinen” on jatkuvaa ja ”lyhytaikainen” pidempiaikaista. Vaikkakin suositeltaisiin enintään kahden - kolmen päivän tilapäistä ylitystä kerrallaan, sillä ei ole merkitystä ellei kerrota kuinka usein se saa toistua.
Ylityksistä on tullut jokapäiväistä arkea. Ylitykset eivät kuitenkaan johdu vain osapäivähoidossa olevien lasten hoidon tarpeen muutoksista. Suurin syy ylityksiin on henkilöstön äkilliset poissaolot ja koulutus. Sosiaalihuollon täydennyskoulutus tuli lakisääteiseksi1.8.2005 alkaen. Tavoitteena on turvata henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja uusiutuminen työelämän ja palvelurakenteen muuttuessa. Siis juuri näihin tilanteisiin kun jo nyt täysiin lapsiryhmiin tulee muutoksia. Täydennyskoulutusta ei voi toteuttaa ellei lapsiryhmiin saada ammattitaitoista sijaista. Moniin poissaoloihin voidaan varautua jo etukäteen hyvällä henkilöstösuunnittelulla. Kuitenkin STM:n selvityksen mukaan sijaisia oli mahdollista palkata vain 59 prosentissa vastanneista kunnista. Lyhtyaikaisten sijaisten saatavuudessa oli ongelmia 39 prosentilla kunnista. Turvallisen ja laadukkaan toiminnan edellytys on, että myös sijaisjärjestelyt toteutetaan tarvetta vastaavasti. Lasten ja kasvatushenkilöstön suhdeluvun ylittyminen ja etenkin suunniteltuihin tiloihin nähden ylitäytetyt päiväkodit vaikuttavat lasten ja henkilöstön fyysisiin ja psyykkisiin työskentelyolosuhteisiin. Etenkin isoissa kaupungeissa ja niiden ympärillä olevissa pienemmissä kasvukunnissa päiväkodeissa on lapsia ja henkilöstöä yli sen, mihin henkilömäärään ne on rakennettu. STM:n selvityksen (2006/16) mukaan päiväkotien enimmäispaikkaluku oli määritelty 112 kunnassa. Niissä kunnissa, joissa oli käytössä päiväkotikohtainen enimmäispaikkaluku, se voitiin ylittää noin 71 prosentissa. Lapsikohtaista vähimmäisneliömäärää sovellettiin 27 kunnassa. Vähimmäisneliömäärä vaihteli neljän ja kymmenen neliömetrin välillä ja keskiarvon ollessa 7,5 m2. Neliömääristä puhuttaessa on muistettava, että käytettävissä oleviin neliöihin lasketaan mukaan myös ilmastointikanavat, eteiset, käytävät jne. Päivähoitopaikkojen tilat ja turvallisuus, joka on Helsingin ja Oulunsalon päivähoitohenkilökunnalle sekä lasten vanhemmille ja huoltajille suunnattujen kyselyjen pohjalta koottu selvitys (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:10), olivat vastaajat arvioineet päiväkodeissa olevan melko vähän lasten käyttöön tarkoitettua tilaa suhteessa lasten määrään ja toimintaan. Henkilökunnalle tilaa on varattu vielä vähemmän. Säilytystilojen määrä nähtiin myös tarpeeseen nähden pieneksi. Monen päiväkodin henkilökunta ja useat lasten vanhemmat arvioivat päiväkodin sisäilman huonohkoksi. Huolestuneisuutta nostatti yleisesti henkilökunnan ja lasten vanhempienkesken henkilökunnan riittävyys suhteessa lasten määrään. 
Päivähoidon turvallisuussuunnitteluopas (Stakes ja STM, oppaita 71) on viimein saatu valmiiksi. Turvallisuusopas ohjaa päivähoitoa tekemään turvallisuussuunnitelman. Turvallisuussuunnitelmassa arvioidaan päivähoidossa olevia vaaroja ja riskejä niin lasten kuin henkilöstönkin osalta. Siinä tulee myös arvioida henkilöstön riittävyyttä ja kelpoisuutta. Turvallisuussuunnitelmasta tulee toivon mukaan asiakirja, johon henkilöstö voi vedota, mikäli se kokee laiminlyöntiä henkilöstömitoituksessa ja kelpoisuuksissa tai työskentelyolosuhteissa. Ylitäytetyissä päiväkodeissa lapset ja henkilöstö joutuvat toimimaan entistäkin ahtaamissa tiloissa, joissa mm. ilmanvaihto ei ole riittävä ja riski altistua melulle ja infektioille kasvaa. Tämä näkyy heti lasten ja henkilöstön sairastavuutena. Päivähoitolaissa (6 §) todetaan, että päivähoidon tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan lapselle, lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopiva. Työturvallisuuslaissa on määräyksiä koskien työntekijöiden työskentelyolosuhteita. Meillä ei kuitenkaan ole oikeastaan missään määritelty sitä, miten paljon tilaa tulee olla lapsille tai henkilöstölle. Joitain määräyksiä tiloista on terveydensuojelulaissa ja rakentamismääräyskokoelmassa. Joissain kunnissa käytetään edelleen Sosiaalihallituksen ohjeistoa Päivähoidon toimitilojen suunnittelu, joka on vuodelta 1980.
Henkilöstöllä on teoriassa monia kanavia vaikuttaa työhönsä ja työskentelyolosuhteisiinsa. Heitä kyllä kuullaan, mutta esitettyjen muutosten toteuttaminen jää vaillinnaiseksi. Monet työnantajat painivat jatkuvassa resurssipulassa päivähoidon osalta. Päivähoitopalveluiden pitäminen laadukkaina edellyttää asianmukaisia ja ajantasaisia toimintaresursseja. Henkilöstöpula on jo olemassa päivähoidossakin. Lähivuosina suurinta tulee olemaan perhepäivähoitajien sekä päivä-/lasten-/lähihoitajien eläköityminen. Kilpailu työvoimasta kovenee. Tehtävien mitoitus ja koulutuksen arviointi sekä kelpoisuuslain arviointi on aloitettava sosiaalihuollon tehtävien ja koulutuksen osalta. Koulutusmahdollisuuksien joustavuus ovat yksi keino varmistaa myös alan tulevaisuudet osaajat. Työnantajat niin kunnissa kuin yksityisellä sektorillakin voivat kilpailla työvoimasta laadukkaita työsuhteita tarjoamalla. Tämä tarkoittaa kilpailukykyistä palkkaa, vakituisia työsuhteita (myös sijaisten osalta) ja työsuhteen ehtoja, hyviä työskentelyolosuhteita ja osaavaa johtamista. Kunnissa päivähoidossa työskentelee yli 50 000 työntekijää, jotka hoitavat keskimäärin 180 000 lasta. Päivähoidon päivittäinen toteuttaminen laadukkaasti ja turvallisesti niin lasten kuin henkilöstönkin osalta edellyttää, että asiat ovat työpaikoilla kunnossa. Nyt näin ei ole. Puute on rahasta. Päivähoitohenkilöstö on mittaansa venynyt kompensoidakseen resurssipulaa. Henkilöstön huoli lasten hyvinvoinnista päivähoidossa on kova. Päivähoitoa ei pidä kehittää vain elinkeinoelämän tarpeista käsin. Varhaiskasvatuslainsäädännön valmistelussa on huomioitava palveluiden sosiaalipalveluluonne: syrjäytymistä ehkäisevät toimet ja lastensuojelun ja perheiden tukeminen .
Lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä päivähoitolakia ja – asetusta uudistettaessa. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on YK:n suosittelema Suomen lapsiasiain toimikunnan laatimaan kansalliseen toimintasuunnitelmaan liittyvä Lapsille sopiva Suomi (STM 2005) kuuluva asiakirja, joka pohjautuu YK:n yleiskokouksen lasten erityisistunnossa vuonna 2002 hyväksyttyyn loppuasiakirjaan A World Fit for Children. Toimintasuunnitelmassa korostetaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen viitaten, että kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnan toimenpiteissä ja päätöksissä on otettava huomioon lapsen etu. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttaminen edellyttää, että päätöksentekijöillä on ratkaisuja tehdessään tietoa niiden vaikutuksista lapsiin. Suomessa kyllä vaaditaan ympäristövaikutusten arviointia mitä pienimmissäkin rakennushankkeissa ja sitä pidetään itsestään selvyytenä, mutta kun kyse on päivähoidosta, ei eduskunnassa eikä kunnissa vaadita lapsivaikutusten arviointia. Tämä kertoo jotakin todellisesta arvomaailmastamme.
Päivähoitohenkilöstön on jatkettava sinnikästä työtä lasten edun puolustamisessa ja omien työskentelyolosuhteidensa parantamiseksi. Lapsen hyvä on myös hyvä aikuisellekin. Vaadin, että
- Päivähoitolakia ja - asetusta uudistettaessa on tehtävä lapsivaikutusten arviointi.
- Päivähoitoasetuksen muutos koskien hoitajien ja lasten suhdeluvun tilapäistä ylittämistä on resurssoitava ja sen aiheuttamat kustannukset korvattava kunnille.
- Erityistä hoitoa vaativien lasten ja maahanmuuttajalasten määrä tulee ottaa huomioon entistä paremmin lapsiryhmiä muodostettaessa.
- Laadukkaalle päivähoidolle on laskettava hinta, joka ohjaa päivähoitoon käytettävien varojen kehittämistä ja valtionosuuksien määrää.
- Henkilöstösuunnitelmat on tehtävä ottaen huomioon henkilöstön vuosilomat, koulutukset ja äkillisten poissaolojen määrä sekä arvioiden yllättävät lisääntyneet hoidon tarpeet.
- Turvallisuussuunnitelmat on tehtävä yhdessä henkilöstön kanssa.
- Henkilöstöllä on oltava nollatoleranssi, mikäli se havaitsee huonoa hoitoa johtuipa se toimintaympäristöstä tai henkilöstövajeesta.
- Tehtävien mitoitus ja koulutuksen arviointi sekä kelpoisuuslain arviointi on aloitettava päivähoidon tehtävien ja koulutuksen osalta.
|
