Perhevapaista vähän ongelmia työpaikoille

Useimmille työpaikoille perhevapaista aiheutuvat kustannukset eivät ole suuri ongelma. Enemmän pulmia tuottaa avainhenkilöiden poissaolo sekä sijaisten löytäminen, ilmenee Stakesin Perhevapaat ja työelämän tasa-arvo -tutkimuksesta.

Julkinen keskustelu on viime vuosina keskittynyt perhevapaista organisaatioille aiheutuviin kustannuksiin ja niiden tasaamiseen nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. Henkilöstöjohto ei kuitenkaan pidä kustannuksia ykkösongelmana – ne sijoittuvat vasta viidennelle sijalle.

Suurempia pulmia aiheuttavat avainhenkilöiden poissaolo työpaikalta, sijaisten löytäminen, työtehtävien uudelleenjärjestely ja sijaisten kouluttaminen. Harva kuitenkaan pitää niitä suurina ongelmina. Perhevapaat arvioidaan ongelmallisemmiksi työpaikoilla, joilla ei ole kokemusta pitkistä perhevapaista.

Pienet yritykset arvioivat perhevapaisiin liittyvän ongelmia huomattavasti useammin kuin keskisuuret tai suuret organisaatiot. Ongelmien tärkeysjärjestys on kuitenkin sama: hankalinta on avainhenkilöiden poissaolo ja sijaisten löytäminen, kulut tulevat viidentenä. Pienistä työpaikoista kolmanneksessa kulut arvioitiin erittäin suureksi ongelmaksi, muista työpaikoista vain muutamassa prosentissa. Pienillä organisaatioilla ei muita useammin ole lainkaan kokemusta perhevapaista, joten arviot ongelmista voivat olla myös oletuksia.

Äitien vapaiden kesto yhteydessä työmarkkinatilanteeseen

Tutkimus vahvistaa kuvaa siitä, että äitien hoitovapaiden kesto riippuu työmarkkinoiden vetävyydestä. Nousukaudella vuonna 2006 äidit olivat aiempaa useammin palanneet töihin lapsen ollessa parivuotias ja entistä harvempi äiti oli kotona hoitovapaalla tai kotihoidon tuen turvin. Koulutetut äidit menivät muita useammin töihin heti vanhempainvapaan jälkeen, ja jos he hyödynsivät kotihoidon tukea, jaksot olivat muita lyhyempiä.

Lähes kaikki kotona parivuotiasta lasta hoitavat äidit perustelivat valintaansa kotihoidon tärkeydellä lapselle. Kahdelle viidestä äidistä tauko ansiotyöstä oli merkittävä, ja yhtä monella taustatekijänä oli työelämän kiivas tahti. Puolison riittävät tulot antoivat mahdollisuuden lapsen kotihoitoon samoin kahdelle viidestä äidistä, yhteiskunnan tuen mainitsi hieman harvempi.

Isien kiinnostus vanhempainvapaan pitämiseen on osaltaan yhteydessä äitien vapaiden kestoon: jos isä jakoi vanhempainvapaata äidin kanssa, äiti käytti kotihoidon tukea lyhyemmän ajan.

Isän vanhempainvapaata ei ratkaise talous

Isien vanhempainvapaan käyttö on lisääntynyt kahdesta 12 prosenttiin isistä vuosina 2002–2007. Samalla vapaan kesto on lyhentynyt: valtaosa rajaa vapaansa isäkuukauteen.

Korkeasti koulutetut äidit ja isät jakavat vapaata muita yleisemmin. Isä on vanhempainvapaalla useammin, jos hän on töissä julkisella sektorilla ja harvemmin, jos hän on pienituloinen. Isäkuukauden pitämistä arveli taloudellisesti mahdottomaksi vain harva korkeakoulutettu mies, mutta lähes kolmasosa muista.

Laskelmia vapaan jakamisen taloudellisista seurauksista tehtiin kuitenkin aiempaa harvemmin, niitä teki vain alle puolet perheistä. Asenteilla on merkitystä: jos isän mielestä perheen elatus on hänen vastuullaan, hän pitää vanhempainvapaata harvemmin. Näin ajatteli noin puolet isistä, jotka jättivät vanhempainvapaan käyttämättä, vapaata pitäneet puolta harvemmin. Työpaineet tuntuivat siinä, että aiempaa useammat isät pitävät pitkää poissaoloa työpaikalta hankalana.

Osa-aikaisten perhevapaiden esteenä talous, työn vaativuus ja lapsen vetovoima

Osa-aikaisina pidettävien perhevapaiden suosio on pysynyt vähäisenä: Kelan tilastojen mukaan vanhempainvapaata piti vuonna 2006 osa-aikaisena 53 perhettä ja osittaista hoitovapaata käytti alle 3-vuotiaiden hoitamiseen runsas 3 000 perhettä. Kyselyyn vastanneista äideistä osittaisella hoitovapaalla olivat muita useammin korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt, harvemmin nuoret äidit.

Yleisimmin äidit jättävät valitsematta osa-aikaisen vanhempainvapaan, koska haluavat hoitaa lasta kokoaikaisesti. Työpaikan puute estää toki myös osa-aikavapaan käyttöä. Akateemisesti koulutetut isät katsovat työn luonteen estävän osa-aikaisen vanhempainvapaan, muut isät painottavat taloudellisia esteitä. Työn luonne pitää myös akateemisesti koulutettuja äitejä poissa osittaiselta hoitovapaalta.

Tutkimuksessa kysyttiin kokemuksia perhevapaista 551 työpaikan henkilöstöjohdolta vuonna 2007. Organisaatiot edustavat yksityistä ja julkista sektoria sekä useita toimialoja. Kokemuksistaan ovat raportoineet myös 1 435 äitiä ja 1 058 isää, jotka saivat lapsen vuonna 2004. Heidän kokemuksiaan verrataan viisi vuotta aikaisemmin vapaita pitäneiden kokemuksiin. Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja Työ- ja elinkeinoministeriö.